Artikkelit

Kyseessä on kuitenkin selvästi pienemmän mittaluokan palvelu.

Euroopan unioni vastaa globaaliin satelliittikilpailuun viemällä pitkälle suunnitellun IRIS-laajakaistapalvelunsa toteutusvaiheeseen. Euroopan komissio on vahvistanut järjestelmän tarkan rakenteen, joka kattaa sekä itse satelliittikonstellaation tuotannon että tarvittavan maa-infrastruktuurin ja laukaisupalvelut.

Komissio on solminut asiasta virallisen sopimuksen eurooppalaisten laitevalmistajien ja Euroopan avaruusjärjestö ESA:n kanssa tammikuussa käynnistyneiden neuvottelujen jälkeen. Sopimukset määrittelevät satelliittien tavoitehinnat sekä yksityisten operaattorien vaatimat investoinnit.

Alkuperäisiin suunnitelmiin verrattuna järjestelmää on laajennettu merkittävästi. Lopulliseen sopimukseen on lisätty kaikkiaan 66 uutta satelliittia, minkä myötä satellittien kokonaismäärä nousee 348:aan. ESA:n mukaan lisäsatelliitit ovat välttämättömiä, jotta verkko pystyy vastaamaan riittävästi puolustuksen, turvallisuuden ja hätäpalveluiden vaatimuksiin.

Starlinkillä yli 10 000 satelliittia

Ensimmäisten EU-satelliittien laukaisut on määrä aloittaa vuonna 2029, ja palveluiden on tarkoitus käynnistyä saman vuoden aikana.

SpaceX:n Starlink-järjestelmällä on maapallon kiertoradalla yli 10 000 aktiivista satelliittia, joten EU:n hanke on huomattavasti pienempi. IRIS-palvelua ei kuitenkaan ole suunniteltu suoraan tavallisille loppukuluttajille. Verkon ensisijaisia käyttäjiä tulevat olemaan EU-jäsenvaltiot sekä kumppanimaat, kuten Norja ja Islanti. Järjestelmää tullaan hyödyntämään kriittisissä operaatioissa, kuten hätätilanteissa, humanitaarisessa avustustoiminnassa ja rajavalvonnassa. Tulevaisuudessa verkon kapasiteettia on kuitenkin tarkoitus avata myös yrityksille ja kansalaisille sellaisilla syrjäisillä alueilla, joissa perinteiset verkkoyhteydet puuttuvat tai ovat epäluotettavia.

Kuva: Pixabay (kuvituskuva)

Hei! Luitko jo tämän?

Jos olet ostamassa Applen uutuuspuhelimen, voit joutua odottamaan pitkään