Artikkelit

Pörssisähkö voi tarjota säästömahdollisuuksia sähköauton omistajalle.

Tällä hetkellä moni miettii kuumeisesti, kannattaako talven yli pysyä pörssisähkössä vai pitäisikö mieluummin valita kiinteä sähkösopimus. 

– Sopimuksen ”edullisuuteen” vaikuttavat asiakkaan omat kulutustottumukset eli muun muassa se, pystyykö ja haluaako käyttäjä ohjata kulutustaan pörssihintojen mukaan ja onko hänellä käytössään ohjattavissa olevaa kulutusta, Energiaviraston johtaja Antti Paananen kertoo.

Kiinteähintaisissa sähkösopimuksissa myyjä sitoutuu myymään asiakkaalle sähköä kiinteään ennalta määritettyyn hintaan. Esimerkiksi kiinteähintaisissa määräaikaisissa sopimuksissa hinta on kiinteä koko sopimusjakson eli esimerkiksi kaksi vuotta. Asiakkaalta veloitettu hinta on siten kiinteä, vaikka sopimusjaksonaikana markkinahinnoissa tapahtuisi merkittäviä muutoksia. Myyjällä on kyseisissä sopimuksissa markkinahintojen vaihtelusta aiheutuva riski.

Kiinteä hinta on vakuutus sähkön hinnan vaihtelua vastaan. Vakuutuksen tapaan suojasta joutuu maksamaan.

– Riskienhallinnan takia myyjä pyrkii jo sopimusta tehdessään suojaamaan oman sähkönhankintahintansa, jottei syntyisi tilannetta, jossa myyjä on sitoutunut myymään sähkön asiakkaalle kiinteään, esimerkiksi kulutusajankohdan markkinahintoja alhaisempaan hintaan ja samanaikaisesti joutuu ostamaan myymänsä sähkön myyntihintaa kalliimmalla markkinahinnalla, Paananen selvittää.

Pörssisähkösopimuksissa ei ole vastaavaa riskiä, koska asiakkaalta veloitettu hinta seuraa jatkuvasti markkinahintojen muutoksia (hinta muuttuu 15 minuutin välein).

– Näin ollen myyjällä ei ole vastaavaa hankintahinnan suojaustarvetta. Näissä sopimuksissa asiakas kantaa suoraan markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvan riskin.

Paanasen mukaan hinnan suojaamisella on aina jokin kustannus, koska jokin muu taho on korvausta vastaan valmis kantamaan markkinahintojen vaihtelun riskin.

– Teoriassa pidemmällä aikavälillä, esimerkiksi vuoden aikajaksolla, pörssisähkösopimuksen hinta on edullisin, koska siihen ei ole tarvetta sisällyttää hankintahinnan suojaamisen kustannuksia, kuten kiinteähintaisiin sopimuksiin. Lyhyellä aikavälillä tilanne voi olla miten vain, koska markkinahinnat vaihtelevat varsin voimakkaasti, asiantuntija sanoo.

Sähkön kokonaiskulutus ratkaisee

Erilaisia sähkösopimuksia on vertailtu Energiaviraston ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston yhdessä tekemässä sähkön vähittäismarkkinoiden tutkimusselvityksessä, joka julkaistiin vuoden 2025 joulukuussa.

Määräaikaisissa tai toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa voi olla merkittäviä hintaeroja. Selvityksen mukaan esimerkiksi vuosien 2024–2025 toteutuneilla hinnoilla 10 000 kilowattituntia vuodessa kuluttavan pientalon sähkökustannuksissa saattoi olla sopimustyypistä riippuen jopa noin tuhannen euron ero.

Pörssisähkö on usein edullinen vaihtoehto, mutta sen hintaan liittyy riski: sähkön tuntihinta voi vaihdella paljonkin, ja pidempään jatkuva korkea hintataso näkyy suoraan laskussa. Riskin merkitys riippuu ennen kaikkea siitä, kuinka paljon sähköä kotitalous käyttää.

Pienessä kerrostaloasunnossa esimerkiksi usean sentin nousu kilowattituntihinnassa voi merkitä vuositasolla suhteellisen pientä euromääräistä muutosta. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa sama hinnannousu voi kasvattaa vuosilaskua tuhansilla euroilla.

Jos sähkölaskun suuri vaihtelu voisi aiheuttaa taloudellisia ongelmia, kiinteähintainen määräaikainen sopimus voi olla järkevä vaihtoehto. Jos talous kestää hintavaihtelun ja sähkön hinnan seuraaminen kiinnostaa, pörssisähkö voi puolestaan sopia hyvin.

Huomioi myös muut kulut

Selvityksessä painotetaan, etteivät menneet hinnat kerro varmasti tulevasta. Se, että pörssisähkö on ollut viime vuosina edullista, ei takaa samaa hintatasoa tulevaisuudessa. Kiinteähintaisessa sopimuksessa sähkön energiahinta pysyy sovitun ajan samana. Tämä tekee kuukausittaisista kustannuksista helpommin ennakoitavia. Vakaudella on kuitenkin hintansa. Kiinteähintainen sopimus voi osoittautua pörssisähköä kalliimmaksi, jos markkinahinta laskee.

Selvitys muistuttaa, että sopimuksen pituuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Korkeiden energiahintojen aikana solmittu pitkä määräaikainen sopimus voi muuttua kuluttajalle kalliiksi, jos hinnat myöhemmin laskevat. Lyhyempi sopimus voi antaa enemmän joustavuutta odottaa markkinatilanteen muuttumista.

Kilpailuttaminen on tärkeässä roolissa, ja se voi kannattaa myös pörssisähkösopimuksissa: perusmaksuissa, marginaalissa ja erilaisissa lisäpalveluissa voi olla eroja, joilla on vaikutusta kokonaiskustannukseen.

Jos sopimuksen perusmaksu on viisi euroa kuukaudessa ja energia maksaa seitsemän senttiä kilowattitunnilta, perusmaksuja kertyy vuodessa 60 euroa. Jos sähköä kuluu 1 000 kilowattituntia, energiamaksut ovat 70 euroa. Yhteensä sähköenergia ja perusmaksu maksavat siis 130 euroa. Jos kulutus on 10 000 kilowattituntia, energiamaksujen osuus on puolestaan 700 euroa. Tällöin sama 60 euron perusmaksu muodostaa kokonaiskustannuksesta paljon pienemmän osuuden, selvityksessä lasketaan.

Tarjolla on myös kulutusvaikutteisia sopimuksia, joista olemme kertoneet aiemmin tässä artikkelissa.

Selvitys muistuttaa, että asähkösopimuksen kokonaiskustannukseen vaikuttavat myös erilaiset lisäpalvelut ja ominaisuudet. Esimerkiksi hintakiinnityksestä tai muista lisäpalveluista voi joutua maksamaan erikseen. Ennen lisäpalvelun valitsemista kannattaa miettiä, tuoko se itselle oikeasti hyötyä. Myös sähkön alkuperällä voi olla vaikutusta hintaan. Uusiutuva tai muuten tiettyihin tuotantomuotoihin sidottu sähkö voi maksaa hieman enemmän.

Lähde

Kuva: Pixabay

Hei! Luitko jo tämän?

Tiedätkö sinä, mihin sähköauton ”camp modea” tarvitaan? Somekeskustelu kuumeni

Tagit: sähkön hinta  pörssisähkö  kiinteä sähkösopimus  sähköenergia    Takaisin