Artikkelit

Petteri Järvinen pitää mahdollisena, että tekoäly voi toimia itsenäisesti, ihmisen tietämättä.

 

Tietokirjailija Petteri Järvinen kirjoittaa parhaillaan seuraavaa, syyskuussa ilmestyvää kirjaansa Tekoäly ja minä, jonka aiheena on tekoäly. Hän itse ei ole käyttänyt tekoälyä työnteon apuna.

– Olen lähinnä kokeillut sitä viihdemielessä. Vaikea nähdä, että siitä olisi juurikaan hyötyä työssäni.

Järvinen suhtautuu tekoälyyn kiinnostuneen kriittisesti.

– Olen aina ollut hieman skeptinen tekoälyn suhteen ja niin olen edelleenkin. Olen seurannut tekoälykeskustelua 40 vuotta ja aina innostusta on seurannut pettymys, tekoälytalvi. Se on myönnettävä, että nyt on selvästi astuttu uudelle kehitystasolle.

Järvistä huolestuttaa tekoälyn tietoturva ja yleinen informaatiouskottavuus, josta käyty keskustelu on vilkastunut selvästi ChatGPT:n lanseeraamisen jälkeen.

– ChatGPT:llä ja muilla vastaavilla kielimalleilla voidaan tuottaa uskottavan näköistä, yksilöllistä tekstiä suurella volyymilla ja vieläpä eri kielillä. Tämä avaa tiedonkalastelulle ja erilaisille huijausyrityksille uudenlaisia mahdollisuuksia. Siinä missä ennen piti käyttää Google-kääntäjää, nyt kielimallit tuottavat erittäin laadukasta tekstiä.

Entä jos tekoäly tuottaa haittaohjelmia?

Vuonna 1950 Alan Turingin esittämä kuuluisa tekoälyesti pyrki ratkaisemaan kysymyksen siitä, voivatko koneet ajatella. Kokeen ideana oli mitata tekoälyn ihmismäisyyttä: kone asetettiin keskustelemaan tarkkailijana toimivan ihmisen kanssa.

ChatGPT:n myötä tekoäly on yhä lähempänä keskustelevaa osapuolta. Petteri Järvinen suhtautuu tähän varauksella.

– Tuntuu vähän siltä, että huijaus on tekoälyssä inhimillisyyden mittari. Ohjelmoijat ovat ottaneet tekoälytyökalut innolla vastaan, koska tekoäly pystyy tuottamaan nopeasti oikeaa koodia, joka näyttää hyvältä. Koodari ei kuitenkaan välttämättä jaksa testata koodia samalla tavalla kuin itse tekemäänsä koodia.

Vaikka tekoälyn kerrotaan kieltäytyvän koodaamasta haittaohjelmia, se kykenisi Järvisen mukaan siihen helposti.

– Tällaiset rajoitukset on helppoa poistaa. Siihen löytyy aina tapoja. Tämä varmistaa, että kilpajuoksu rikollisten ja viranomaisten välillä jatkuu. Jatkossa erona on, että kilpajuoksua alkavat käydä ohjelmat keskenään.

Ja juuri täsasä piilee yksi tekoälyn vaaroista. Entä jos ihminen ei enää jossain vaiheessa ole tietoinen siitä, mitä tekoäly tekee?

– Siinä vaiheessa ihminen ei ole enää päällikkö.

Voisiko Skynet olla totta?

Terminator-elokuvan pelottava Skynet-visio on aika ajoin nostettu esiin keskusteltaessa tekoälystä ja sen kehittymisen vaaroista. Järvinen pitää mahdollisena, että monimuotoinen ja -ulotteinen tekoäly voisi kyetä toimimaan itsenäisesti, ihmisen tietämättä.

– Kyseessä on keksintö, jota ei oikeastaan voi verrata mihinkään merkittävään ihmisen keksimään asiaan. Tekoälyn kehitystyö perustuu älykkyyden kehittämiseen ja inhimillisten toimintojen matkimiseen. Se voi karata käsistä aivan eri tavoin kuin mikään aikaisempi keksintö. Tekoälyn voi rinnastaa laboratorista karanneisiin viruksiin, jollainen koronaviruskin saattaa olla.

– Uskon, että kone voi tehdä itsenäisiä päätöksiä, joita ihminen ei pysty hallitsemaan. Vaikka insinöörit eivät suoraan anna tällaista päätösvaltaa koneille, päätösvalta voi syntyä vahingossa. Kone voi manipuloida ihmistä huomaamatta, jolloin ihminen ei huomaa, mitä kone saa hänet tekemään. Silloin olemme uudessa ja vaarallisessa tilanteessa, Järvinen sanoo.

Sisältö ”höttöistyy”

Tekoälyä käytetään tällä hetkellä apuvälineenä muun muassa markkinoinnissa, taiteessa ja viestinnässä. Järvinen toivoo, että tekoälystä olisi apua ensisijaisesti tuottavuuden tehostamisessa. Moni sovellus käyttää nykyisinkin tekoälyä.

– Toimistosovelluksissa tekoäly on käytössä esimerkiksi kielten kääntämisessä. Muun muassa Excelissä on älykkäitä tekoälytoimintoja. Oikein käytettynä tällaiset ominaisuudet lisäävät tuottavuutta.

Kirjoitetun tekstin apuvälineenä ChatGPT:n kaltainen tekoälyrobotti voi Järvisen mukaan vähentää luottamusta kirjoitettua tekstiä kohtaan. ”Höttöisempi” tekoälyn tuottama teksti ei välttämättä houkuttele lukemaan kovin pitkälle. Vaarana on disinformaation aikakausi. 

Tekoäly on jatkossa yhä suuremmassa roolissa myös hakukoneissa. ChatGPT:n hankkinut Microsoft aikoo sisällyttää tekoälyä Bing-hakukoneeseen ja Google kehittää kovaa vauhtia omaa kilpailijaansa.

– Olemme tottuneet saamaan Googlessa kymmeniä hakutuloksia, joista joudumme itse etsimään tietoa ja kokoamaan sitä paloista. Tekoälyhauissa ihmisen täytyy luottaa yhteen ainoaan vastaukseen. Kysymys kuuluu, kuka silloin ohjaa tekoälyä? Ennen tieto oli valtaa, mutta jatkossa tiedon hakeminen on valtaa.

Tagit: petteri järvinen  tekoäly  keinoäly  ChatGPT  skynet    Takaisin