Artikkelit

Tutkijat ovat ottaneet kaikkien aikojen tarkimmat kuvat Auringon näkyvästä pinnasta.

Tutkijat ovat ensimmäistä kertaa onnistuneet vahvistamaan ilmiön, jonka olemassaoloa on ennustettu teoreettisesti jo vuosikymmenten ajan. Löytö voi auttaa ratkaisemaan yhden aurinkofysiikan suurimmista mysteereistä. Tulokset julkaistiin Nature-tiedelehdessä. Katso kuvat täältä.

Kuvat otettiin Havaijilla sijaitsevalla Daniel K. Inouye Solar Telescope -aurinkoteleskoopilla, joka on maailman tehokkain Auringon tutkimiseen rakennettu teleskooppi. Nelimetrisellä pääpeilillä varustettu teleskooppi kerää noin seitsemän kertaa enemmän valoa kuin muut aurinkoteleskoopit, minkä ansiosta se pystyy tuottamaan poikkeuksellisen tarkkoja kuvia Auringon näkyvästä pinnasta eli fotosfääristä.

Tutkijaryhmä kehitti uusia kuvankäsittelymenetelmiä saadakseen teleskoopin koko suorituskyvyn käyttöön. Lopputuloksena syntyivät historian tarkimmat kuvat Auringon pinnasta.

Kuvista havaittiin ensimmäistä kertaa suoraan niin kutsuttu Kelvin–Helmholtzin epävakaus, jonka on pitkään uskottu esiintyvän Auringon pinnalla. Ilmiö syntyy, kun kaksi eri nopeudella liikkuvaa kaasukerrosta tai nestettä liukuu toistensa ohi. Rajapintaan muodostuu leikkausvirtaus, joka saa pienet häiriöt kasvamaan aaltomaisiksi tai pyörteisiksi rakenteiksi. Vaikka ilmiö on tunnettu fysiikassa jo pitkään ja sitä on havaittu esimerkiksi Maan ilmakehässä sekä Jupiterin pilvissä, sen esiintymisestä Auringon fotosfäärissä ei ole aiemmin saatu suoraa havaintoa.

Tutkijoiden mukaan uuden teleskoopin poikkeuksellinen erotuskyky mahdollisti ilmiön tunnistamisen ensimmäistä kertaa.

Havainnot voivat tarjota vastauksia niin sanottuun koronan kuumenemisen ongelmaan, joka on yksi aurinkofysiikan pitkäaikaisista tutkimuskohteista. Auringon näkyvän pinnan lämpötila on noin 5 500 celsiusastetta, mutta sitä ympäröivän koronan lämpötila kohoaa jopa yli miljoonaan asteeseen. Tämä on pitkään askarruttanut tutkijoita, sillä normaalisti lämpötilan pitäisi laskea etäisyyden kasvaessa kuumasta pinnasta.

Tutkimus voi auttaa ymmärtämään myös Auringon noin 11 vuoden välein tapahtuvaa magneettikentän napaisuuden vaihtumista. Nykyiset mallit eivät täysin selitä, miten Auringon magneettikentät pystyvät järjestäytymään uudelleen näin nopeasti tähtitieteellisessä mittakaavassa. Tutkijoiden mukaan Kelvin–Helmholtzin epävakaus saattaa olla tärkeä mekanismi, joka hajottaa ja muokkaa magneettikenttiä tehokkaasti.

Tutkijat aikovat hyödyntää tietokonealgoritmeja tunnistaakseen uusista kuvista automaattisesti Kelvin–Helmholtzin pyörteitä. Tavoitteena on selvittää, kuinka yleinen ilmiö Auringon pinnalla on, kuinka paljon energiaa se kuljettaa koronaan sekä millainen vaikutus sillä on Auringon magneettikenttien käyttäytymiseen.

Lähde

Kuva: Pixabay

Hei! Luitko jo tämän?

Tesla-kuskeilla ongelmia uuden FSD-päivityksen jälkeen: Ylikuumeneminen