Artikkelit

Joillakin ihmisillä aivoissa näkyy Alzheimerin taudille tyypillisiä muutoksia, vaikka muisti ja ajattelu säilyvät pitkään hyvinä.

Alzheimerin tautiin liittyvä aivokudoksen vaurioituminen ei johda kaikilla samanlaisiin oireisiin. Alankomaiden neurotieteen instituutin tutkijat selvittivät, miksi osa ihmisistä säilyttää muistinsa ja ajattelukykynsä, vaikka heidän aivoissaan on taudille tyypillisiä muutoksia. Kyseisen tutkimuksen vanhempi kirjoittaja Evgenia Salta arvioi, että noin 30 prosentille Alzheimerin tautiin liittyviä aivomuutoksia kehittävistä iäkkäistä ei koskaan ilmaannu taudin oireita.

Tutkimuksessa huomio kohdistui epäkypsiin hermosoluihin. Ne muistuttavat soluja, jotka eivät ole vielä saavuttaneet täysin kypsää tilaansa. Tutkijat pohtivat, voisivatko tällaiset solut auttaa aivoja selviytymään ikääntymisen ja sairauden aiheuttamista vaurioista. Ne saattavat mahdollisesti tukea ympäröivää kudosta sen sijaan, että ne vain korvaisivat kuolleita hermosoluja.

Tutkimusryhmän analysoimat aivokudosnäytteet saatiin Alankomaiden aivopankista. Tutkijat vertasivat ihmisiä, joiden aivoissa ei havaittu merkittävää sairauspatologiaa, Alzheimerin tautiin liittyvään dementiaan sairastuneita sekä henkilöitä, joiden aivoissa oli Alzheimerin taudille tyypillisiä muutoksia mutta joiden kognitiivinen toimintakyky oli säilynyt. Tarkastelu kohdistui pieneen alueeseen aivojen muistijärjestelmässä, jossa uusien hermosolujen muodostumista on epäilty mahdolliseksi.

Tutkijat löysivät epäkypsiä hermosoluja kaikista kolmesta ryhmästä. Niitä havaittiin myös iäkkäillä ihmisillä, joiden keski-ikä oli yli 80 vuotta. Löydös ei kuitenkaan yksin todista, että aikuisten ihmisten aivoihin syntyisi jatkuvasti uusia hermosoluja: solujen epäkypsä ulkonäkö ei kerro varmasti, milloin tai miten ne ovat muodostuneet.

Tulehdus edistää kudosvaurioita

Tutkijat odottivat, että kognitiivisesti hyväkuntoisten ihmisten aivoissa olisi selvästi enemmän epäkypsiä hermosoluja kuin dementiaa sairastavilla. Ero solujen määrässä oli kuitenkin odotettua pienempi. Tämä viittaa siihen, että merkitystä saattaa olla solujen määrän sijaan niiden toiminnalla ja sillä, miten ne reagoivat aivojen vaurioihin. Samalla tutkijat havaitsivat heikompia tulehdukseen ja solukuolemaan liittyviä signaaleja. Pitkittynyt tulehdus aivoissa voi haitata hermosolujen välistä viestintää ja edistää kudosvaurioita, kun taas solujen kuolema voi heikentää muistin ja ajattelun kannalta tärkeitä hermoverkkoja.

Tutkijat eivät vielä pysty osoittamaan, mitä epäkypsät hermosolut käytännössä tekevät tai suojaavatko ne aivoja suoraan. Päätelmät perustuvat aivokudosnäytteissä havaittuihin yhteyksiin, eivät kokeisiin, joissa solujen suojaava vaikutus olisi osoitettu. Löydös ei myöskään todista, että nämä solut estäisivät dementiaa.

Jatkossa tutkijat aikovat selvittää, miten epäkypsät hermosolut viestivät ympäröivien solujen kanssa. Näin voidaan tutkia tarkemmin, osallistuvatko ne aktiivisesti aivojen toimintakyvyn säilymiseen ja millä mekanismeilla mahdollinen suoja syntyy.

Lähde

Kuva: Pixabay

Hei! Luitko jo tämän?

Valmistaja esitteli kehittyneen keskustelurobotin: Ihmismäinen iho ja realistinen ulkonäkö