Artikkelit

Tutkimus vahvisti, että aivoilla on kyky säilyttää nuoria soluja vielä hyvin korkeassa iässä.

Yksi Alzheimerin taudin tutkimuksen tähän mennessä suurimmista arvoituksista on se, miksi sairaus iskee ihmisiin niin eri tavoilla: toisille kehittyy nopeasti etenevä muistisairaus ja dementia, toiset säilyttävät henkisen teränsä lähes ennallaan. Ero näkyy siitä huolimatta, että molempien ryhmien aivoista löytyy kuoleman jälkeen täsmälleen samanlaisia sairauden aiheuttamia kudosmuutoksia.

Noin 30 prosenttia Alzheimerin tautiin sairastuvista iäkkäistä aikuisista ei koskaan saa taudin oireita. Tutkijat eivät ole tähän asti tienneet, miksi näin on, mutta tuore tutkimus tarjoaa nyt tähän vastauksia. Tutkijoiden mukaan suojaavien tekijöiden ymmärtäminen voi nimittäin avata täysin uusia reittejä dementian hoitoon ja jopa sen ehkäisyyn.

Alankomaiden aivopankin luovuttajien kudosnäytteitä tutkinut ryhmä keskittyi työssään aivojen muistikeskuksen pieneen alueeseen, jossa uusia hermosoluja uskotaan voivan vielä kehittyä. Tutkijat kehittivät täysin uusia menetelmiä löytääkseen harvinaiset solut suoraan ihmiskudoksesta ilman, että heidän tarvitsi luottaa pelkkiin eläinkokeista tehtyihin oletuksiin.

Ratkaisevaa solujen käyttäytyminen

Tutkijat löysivät aivoista niin sanottuja kypsymättömiä hermosoluja, jotka muistuttavat nuoria aivosoluja. Yllättäen näitä soluja löytyi kaikista tutkituista ryhmistä eli myös heiltä, jotka olivat kuolleet yli 80-vuotiaina. Tämä vahvistaa sen, että aivoilla on kyky säilyttää näitä nuoria soluja vielä hyvin korkeassa iässä.

Suurin yllätys oli siinä, ettei oireettomana säilyneiden ihmisten aivoissa ollut merkittävästi enempää näitä soluja kuin dementiaan sairastuneilla. Ratkaisevaksi tekijäksi osoittautuikin solujen määrän sijaan niiden käyttäytyminen. Sairaudelta suojassa olleiden ihmisten aivoissa nämä kypsymättömät solut vaikuttivat aktivoivan ohjelmia, jotka auttavat niitä selviytymään ja sietämään vaurioita. Samalla tutkijat havaitsivat heidän aivoissaan vähemmän tulehdukseen ja solukuolemaan liittyviä merkkejä.

Tämä viittaa siihen, että kyseiset solut tekevät paljon muutakin kuin vain korvaavat tuhoutuneita osia: ne saattavat tukea ympäröivää kudosta ja auttaa aivoja pysymään toimintakykyisinä ja nuorekkaina.

Tutkijat muistuttavat, että kyseessä on vasta hypoteesi, sillä kuolleesta kudosmateriaalista tehty tutkimus ei suoraan paljasta elävien aivojen toimintaa. Alzheimerin vastustuskykyyn ei myöskään varmasti ole vain yhtä ainoaa selitystä, vaan kyse on laajasta palapelistä.

Lähde

Kuva: Pixabay

Hei! Luitko jo tämän?

HMD ei luovuta: Nokia-peruspuhelimet siirtyvät tekoälyaikaan