Artikkelit

Kahvi saattaa muokata suoliston mikrobiomia tavoilla, jotka vaikuttavat stressiin, mielialaan, muistiin ja tarkkaavaisuuteen.

Irlantilaisen APC Microbiome Ireland -tutkimuskeskuksen tutkijat ovat selvittäneet, miten kahvi saattaa vaikuttaa ruoansulatusjärjestelmän ja aivojen väliseen viestintään. Nature Communications -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että sekä kofeiinipitoinen että kofeiiniton kahvi olivat yhteydessä suoliston mikrobiomin muutoksiin sekä eroihin mielialassa ja stressitasoissa.

Kahvin vaikutuksia ruoansulatukseen, mielialaan ja yleiseen terveyteen on tutkittu jo pitkään, mutta mekanismeja näiden taustalla ei ole täysin tunnettu. Tutkijat seurasivat 31 säännöllisesti kahvia juovaa henkilöä ja 31 henkilöä, jotka eivät normaalisti juoneet kahvia. Tutkittavat täyttivät psykologisia arviointeja ja pitivät kirjaa ruokavaliostaan sekä kofeiinin saannistaan. Lisäksi heiltä kerättiin uloste- ja virtsanäytteitä suolistomikrobien, aineenvaihdunnan, mielialan ja koetun stressin seuraamiseksi.

Tutkimuksessa kahvinjuojiksi määriteltiin henkilöt, jotka juovat säännöllisesti 3–5 kupillista kahvia päivässä. Euroopan elintarviketurvallisuusviraston mukaan tämä on useimmille ihmisille turvallinen ja kohtuullinen määrä.

Kahvinjuojat olivat ensin kaksi viikkoa täysin ilman kahvia. Tänä aikana he täyttivät toistuvasti psykologisia kyselyitä ja antoivat näytteitä.

Kun kahvinjuonti lopetettiin, tutkijat havaitsivat heidän suolistonsa metaboliittiprofiilissa huomattavia muutoksia verrattuna niihin, jotka eivät normaalisti käytä kahvia. Metaboliitit eli aineenvaihduntatuotteet ovat pieniä molekyylejä, joita muodostuu aineenvaihdunnassa.

Tämän jälkeen kahvi palautettiin ruokavalioon siten, etteivät osallistujat tienneet, saivatko he kofeiinipitoista vai kofeiinitonta kahvia. Puolet sai kofeiinitonta ja puolet tavallista kahvia. Kun kahvi palasi ruokavalioon, molemmat ryhmät raportoivat alhaisemmista stressi-, masennus- ja impulsiivisuuspisteistä. Löydös viittaa siihen, etteivät kahvin mielialavaikutukset ole täysin riippuvaisia kofeiinista.

Tutkijat huomasivat eroja myös suolistobakteerikannoissa. Eggertella sp. ja Cryptobacterium curtum -bakteereja oli enemmän kahvinjuojilla kuin niillä, jotka eivät juoneet kahvia. Eggertella-lajien uskotaan edistävän haponeritystä mahassa ja suolistossa, kun taas Cryptobacterium curtum saattaa osallistua sappihappojen tuotantoon. Molemmat prosessit voivat auttaa luomaan suolisto-olosuhteet, jotka ehkäisevät tiettyjä haitallisia bakteereja ja tulehduksia.

Ei pelkkä kofeiinin lähde

Yksi tutkimuksen mielenkiintoisimmista havainnoista oli se, että kofeiinipitoinen ja kofeiiniton kahvi vaikuttivat osallistujiin eri tavoilla.

Oppimisen ja muistin paranemista havaittiin vain kofeiinitonta kahvia juoneilla osallistujilla. Tämä viittaa siihen, että muut ainesosat kuin kofeiini voivat edistää kahvin kognitiivisia vaikutuksia. Kahvi sisältää tuhansia kemiallisia yhdisteitä, kuten kasviperäisiä polyfenoleja, jotka toimivat antioksidantteina ja voivat olla vuorovaikutuksessa suolistomikrobien kanssa.

Tavallinen kofeiinikahvi yhdistettiin vähentyneeseen ahdistuneisuuteen sekä parempaan valppauteen ja tarkkaavaisuuteen. Kofeiini oli myös yhteydessä pienentyneeseen tulehdusriskiin.

Verrattain pienen osallistujamäärän vuoksi tutkimus ei suoraan osoita kahvin aiheuttavan näitä muutoksia mielialassa, kognitiossa tai suoliston terveydessä. Havainnot antavat kuitenkin uusia vihjeitä biologisista reiteistä, jotka voivat selittää aiemmissa tutkimuksissa havaittuja yhteyksiä.

Löydökset vahvistavat käsitystä siitä, ettei kahvia pitäisi pitää vain kofeiinin lähteenä. Sen monet muut ainesosat voivat olla vuorovaikutuksessa mikrobiomin, aineenvaihdunnan ja hermostomme kanssa eri tavoilla.

Lähde

Kuva: Pixabay

Hei! Luitko jo tämän?

Tässä autossa on valtava näyttö, joka kasvaa entisestään, kun auto pysäköidään

Tagit: tutkimus  kahvi  muisti  terveys    Takaisin