Artikkelit

Mobiililaitteiden kasvontunnistus voi ottaa piakkoin seuraavan teknologisen kehitysaskeleen.

Älypuhelimista tuttu kasvontunnistus perustuu 3D-skannaukseen, jossa käyttäjän kasvoihin ”ammutaan” kymmeniä tuhansia infrapunapisteitä ja luodaan niiden avulla kasvojen malli. Samaa teknologiaa hyödynnetään myös autonomisessa ajamisessa ja turvakamerajärjestelmissä joillakin lentokentillä.

Esimerkiksi iPhonessa kasvontunnistus toimii syvyysanturin, infrapunakameran ja pisteprojektorin avulla. Projektori kartoittaa kymmeniä tuhansia pisteitä kasvoilta ja pyrkii näin varmistamaan, että kyseessä on oikea henkilö. Käytännössä on mahdotonta, että joku muu kuin kasvonsa puhelimen käyttöönottovaiheessa skannannut henkilö voisi avata lukituksen.

Osa puhelimista käyttää 2D-karttaa 3D-kartan sijasta. Tällöin kasvontunnistus ei ole yhtä luotettava.

Muun muassa Taiwanin kansallisessa Chiao Tung -yliopistossa vaikuttava tutkijakonsortio on selvittänyt uudenlaista tapaa toteuttaa älypuhelinten kasvontunnistus. Nykyinen tapa vaatii runsaasti eri komponentteja. Niiden määrän vähentäminen avaisi valmistajille uudenlaisia mahdollisuuksia sijoittaa jotain muuta älypuhelinten kuorien sisään. Samalla tutkijoiden tavoitteena oli laskea kasvontunnistusteknologian käyttämää virrankulutusta. Tutkijat ovat saaneet rahoitusta työlleen muun muassa Taiwanin opetusministeriöltä.

Projektissa tutkijat vaihtoivat perinteisen pisteprojektorin vähemmän virtaa kuluttavaan laseriin sekä tasaiseen gallium-arsenidialustaan. Tämän seurauksena kasvontunnistusteknologian fyysinen koko saatiin pienemmäksi ja virrankulutusta leikattiin. Maametalleista koostuvaan erittäin ohueen alustaan syövytettiin nanopilareita eli pilarin muotoisia nanorakenteita, joiden halkaisija on noin 10 nanometriä. Rakenne saa aikaan niin sanotun meta-alustan, joka sirottaa valoa samalla kun valo etenee materiaalin sisällä. Kyseessä on prototyyppi, joka kykenee sirottamaan laservaloa 45 700 infrapunapisteeksi, jotka projisoidaan käyttäjän kasvoihin. Samoin kuin pisteprojektori, myös uusi teknologia edellyttää kameran, joka lukee infrapunapisteiden luoman kuvion.

Tutkijoiden luoman testin aikana teknologia tunnisti Michelangelon Daavid-veistoksen jäljennöksen vertaamalla infrapunapistekuvioita kuviin maailmankuulusta patsaasta. Virtaa tunnistamiseen kului viidestä kymmeneen kertaa vähemmän kuin perinteisellä kasvontunnistusteknologialla.

Lähde: ScienceDaily

Hei! Luitko jo tämän?

OnePlus tekee paluun älykellomarkkinoille: Tässä on Watch 2