Artikkelit

Ilmaukset, joissa annetaan ymmärtää tekoälyn “päättäneen” jotain tai “tietävän” asioita, voivat luoda vaikutelman itsenäisestä toimijasta.

Amerikkalaistutkijat varoittavat, että tapa, jolla tekoälystä puhutaan, voi huomaamatta saada sen vaikuttamaan inhimillisemmältä kuin se todellisuudessa on. Arkipäiväiset ilmaukset, joilla kuvataan ihmisen ajattelua ja tunteita, siirtyvät helposti myös tekoälyä koskevaan puheeseen. Tämä voi hämärtää käsitystä siitä, mitä koneet oikeasti tekevät.

Iowan osavaltion yliopiston englannin kielen professori Jo Mackiewicz huomauttaa, että niin sanottujen mentaaliverbien käyttö on ihmisille luontaista, koska niiden avulla on helppo jäsentää maailmaa ja samaistua asioihin. Ongelma syntyy, kun samoja verbejä sovelletaan koneisiin. Tällöin raja ihmisen ja tekoälyn kykyjen välillä voi alkaa hämärtyä.

Mackiewicz ja hänen kollegansa tutkivat ilmiötä osana laajempaa tutkimushanketta, jossa analysoitiin sitä, miten kirjoittajat kuvaavat tekoälyä ihmismäisellä kielellä. Kyseistä ilmiötä kutsutaan antropomorfismiksi, eli ei-inhimillisten asioiden inhimillistämiseksi. Tutkimus julkaistiin Technical Communication Quarterly -lehdessä, ja siihen osallistui myös tutkijoita muista yhdysvaltalaisista yliopistoista.

Tutkijoiden mukaan mentaaliverbien käyttö voi antaa virheellisen kuvan tekoälyn toiminnasta. Sanat kuten “ajatella”, “tietää”, “ymmärtää” ja “haluta” viittaavat tietoisuuteen ja tarkoitusperiin, joita tekoälyllä ei ole. Todellisuudessa järjestelmät tuottavat vastauksia analysoimalla suuria datamääriä ja tunnistamalla niistä kaavoja, eivätkä ne muodosta omia ajatuksia tai tee tietoisia päätöksiä. Tällainen kieli voi myös liioitella tekoälyn kyvykkyyttä. Ilmaukset, joissa annetaan ymmärtää tekoälyn “päättäneen” jotain tai “tietävän” asioita, voivat luoda vaikutelman itsenäisestä toimijasta. Tämä puolestaan voi johtaa epärealistisiin odotuksiin siitä, kuinka luotettava tai älykäs tekoäly todella on. Samalla huomio voi siirtyä pois ihmisistä, jotka järjestelmiä kehittävät ja käyttävät.

Tutkijaryhmä tarkasteli ilmiötä analysoimalla News on the Web -aineistoa. Se sisältää yli 20 miljardia sanaa englanninkielisistä uutisartikkeleista eri puolilta maailmaa. Tutkijat selvittivät, kuinka usein tekoälyyn viittaavien termien yhteydessä käytetään mentaaliverbejä.

Tulosten mukaan uutisteksteissä tällaista kieltä esiintyi huomattavasti vähemmän kuin arkipuheessa. Vaikka antropomorfismi on yleistä jokapäiväisessä viestinnässä, uutiskirjoittamisessa sitä käytetään selvästi harkitummin. Esimerkiksi sana “tarvitsee” esiintyi tekoälyn yhteydessä useimmin, mutta silloinkin kyse oli usein teknisistä vaatimuksista, kuten datan määrästä tai ihmisen avun tarpeesta.

Tutkimus osoitti myös, että pelkkä sanavalinta ei kerro koko totuutta. Samat verbit voivat eri yhteyksissä tarkoittaa eri asioita. Kun kirjoitetaan esimerkiksi, että tekoäly “tarvitsee koulutusta”, vastuu kohdistuu tosiasiassa ihmisiin, jotka järjestelmää kehittävät. Tällainen ilmaisu ei siis välttämättä tee tekoälystä inhimillistä.

Toisaalta osa ilmauksista voi liukua kohti inhimillistämistä. Kun todetaan, että tekoälyn “täytyy ymmärtää todellista maailmaa”, viitataan helposti ihmismäisiin kykyihin, kuten päättelyyn tai moraaliseen harkintaan.

Kokonaisuutena tutkijat havaitsivat, että uutismediassa tekoälyn inhimillistäminen on harvinaisempaa ja monisyisempää kuin usein oletetaan.

Lähde

Kuva: Pixabay

Hei! Luitko jo tämän?

Missä kunnossa on lähes 180000 kilometriä ajetun taksi-Teslan akusto? Yllättävä havainto pikalatauksesta