Artikkelit

Riski on toistaiseksi vähäinen.

Siperiassa sijaitsevan, ruttoa ja vaarallisia patogeeneja tutkivan Irkutskin anti-ruttoinstituutin 28-vuotiaan tutkijan kuolema on herättänyt vakavaa huolta WHO:n ja kansainvälisten terveysorganisaatioiden keskuudessa.

Tutkija menehtyi tunnistamattomaan keuhkokuumetta muistuttavaan infektioon. Tapauksen seurauksena useita ihmisiä on asetettu karanteeniin. Venäjän terveystarkastusvirasto Rospotrebnadzor on vähätellyt kuoleman yhteyttä tutkijan työhön, mutta tapaus on herättänyt kansainvälistä huolta ja nostanut esiin kysymyksiä ruttobakteerin aiheuttamasta sairaudesta.

Yhdysvaltain viranomaiset sekä Maailman terveysjärjestö WHO seuraavat tilannetta tiiviisti ja selvittävät tapahtuneen yksityiskohtia yhdessä Venäjän terveysviranomaisten kanssa. WHO:n arvion mukaan yleinen terveysriski väestölle on tällä hetkellä alhainen.

Tällaisesta sairaudesta on kyse

Keuhkorutto on harvinainen ja hengenvaarallinen keuhkoinfektio, jota aiheuttaa Yersinia pestis -bakteeri. Tiedemiehet pitävät keuhkoruttoa taudin kaikkein vaarallisimpana muotona. Samainen bakteeri aiheuttaa myös muita ruttoinfektion muotoja kuten paiseruttoa, joka aiheuttaa kivuliaasti turvonneita imusolmukkeita ja voi edetä verenmyrkytykseen. Verenmyrkytysrutto puolestaan tarttuu kirpunpuremasta tai kehittyy paiseruton seurauksena. Bakteeri leviää verenkiertoon aiheuttaen pahimmillaan elinvaurioita. Nielurutto on infektiomuoto, joka tarttuu tartunnan saaneen eläimen lihan syömisestä.

Keuhkorutto on ainoa ruton muoto, joka tarttuu suoraan ihmisestä toiseen hengitystiepisaroiden välityksellä yskiessä tai aivastaessa. Se voi tarttua myös sairaiden eläinten pisaratartuntana. Yhdysvalloissa edellinen dokumentoitu ihmisestä toiseen tapahtunut keuhkoruttotartunta sijoittuu vuoteen 1924.

Keuhkorutossa bakteerit hakeutuvat keuhkoihin, mikä aiheuttaa vaikean keuhkokuumeen ja hengitysvaikeuksia. Oireet voivat alkaa jo 24 tunnin kuluessa altistumisesta. Tyypillisiä

oireita ovat korkea kuume ja vilunväristykset, päänsärky, lihaskivut ja voimakas väsymys, huimaus, pahoinvointi, oksentelu ja ripuli.

Ilman nopeaa hoitoa keuhkorutto johtaa lähes poikkeuksetta kuolemaan. Tautia hoidetaan 10–14 päivän antibioottikuurilla sekä tukihoidolla, kuten lisähapella ja nesteytyksellä. Parhaat mahdollisuudet selvitä hengissä ovat potilailla, joiden antibioottihoito aloitetaan ensimmäisen vuorokauden kuluessa oireiden alusta.

Ruttoon on olemassa rokotteita, mutta niiden tehosta keuhkoruttoa vastaan ei ole varmuutta. WHO ei suosittele ruttorokotuksia muille kuin korkean riskin ryhmille, kuten laboratoriotyöntekijöille.

Rutto liitetään historiankirjoissa keskiajan "mustaan kuolemaan", joka tappoi Euroopassa yli 50 miljoonaa ihmistä, mutta tauti ei ole kokonaan kadonnut. Nykyaikaiset antibiootit ovat tehneet siitä hoidettavan, mutta bakteeria tavataan edelleen lähes kaikkialla maailmassa.

Asiantuntijoiden mukaan riski laajalle epidemialle on pieni. Keuhkoruttoon sairastuneet potilaat tulevat toimintakyvyttömiksi erittäin nopeasti, mikä rajoittaa taudin tehokasta leviämistä ja matkustamista.

Kuva: Pixabay

Hei! Luitko jo tämän?

Yhdysvalloissa tekoälylle annettiin lupa määrätä lääkeresepti ilman ihmislääkäriä

Tagit: keuhkorutto  keuhkoinfektio    Takaisin