Autot

Latauspisteitä asennetaan kiihtyvään tahtiin. Lue, mitä latausaseman hankkimisessa kannattaa ottaa huomioon.

Monen täyssähköauton ja lataushybridin mukana toimitetaan niin sanottu schuko-laturi, jonka avulla autoa voi ladata kotipistorasiasta. Tavallinen pistorasia ei ole kuitenkaan suunniteltu pitkäkestoiseen, korkeatehoiseen kuormitukseen. Jatkuva yli kahdeksan ampeerin lataus lisää (erityisesti vanhoissa sähköasennuksissa) ylikuumenemisen ja tulipalon riskiä. Jos pistorasialataus on ainoa vaihtoehto, perustasian tilalle on syytä asentaa niin sanottu super-schuko -pistorasia, joka kestää jatkuvaa 16 ampeerin virtaa. Se voi olla hyvä valinta esimerkiksi taloyhtiöiden parkkipaikoille tai autokatoksiin. Super-schuko sopii 16 A:n hidaslataukseen, jonka teho on enintään 3,7 kilowattia. Tällä teholla 50 kilowattitunnin akusto latautuu tyhjästä 50 prosentin varaukseen noin seitsemässä tunnissa.

Kun pistorasiasta ladattaessa virta on rajoitettu noin kahdeksaan ampeeriin, latausteho jää noin 1,8 kilowattiin. Tällöin autoon kertyy parhaimmillaan noin 100 kilometrin ajomatka 12 tunnin latauksella.

Hidaslataus vai nopeampi?

Omakotitalon sähköliittymä asettaa rajat sille, kuinka tehokas latausasema kiinteistöön voidaan asentaa. Suomessa omakotitalojen yleisimmät kolmivaiheliittymät ovat 3x25A ja 3x35A. Näistä ensimmäinen mahdollistaa enintään noin 17 kilowatin ja jälkimmäinen noin 24 kilowatin kokonaistehon.

Käytännössä 3x25A:n liittymälle sopii 11 kilowatin latausasema, kun taas 3x35A:n liittymällä voidaan hyödyntää 22 kilowatin laitteita. Vaikka monen latausaseman tekninen maksimiteho on 22 kW, todellinen käyttöteho asennetaan useimmiten 11 kilowattiin. Huomioitavaa on, että 22 kilowatin latausasema voidaan kytkeä toimimaan pienemmällä teholla.

Jos kiinteistöön on mahdollista asentaa kiinteä latausasema, sähköauton lataaminen nopeutuu merkittävästi. Tyypillisellä 11 kilowatin kotilatausasemalla akkuun saadaan 60–100 kilometriä lisää toimintamatkaa parissa tunnissa.

Monessa tapauksessa lataustehoa on syytä rajoittaa. Näin on esimerkiksi silloin, jos talossa on sähkölämmitys, ilmalämpöpumppu tai muita jatkuvasti sähköä kuluttavia laitteita. Rajoitus voidaan tehdä joko auton tai latausaseman asetuksista, mutta käytännössä toimivin ratkaisu on dynaaminen kuormanhallinta. Kuormanhallinta seuraa kiinteistön sähkönkulutusta reaaliaikaisesti ja säätää auton lataustehoa automaattisesti tilanteen mukaan. Näin lataus tapahtuu turvallisesti ilman, että pääsulakkeet ylikuormittuvat.

Mitä latausasema maksaa?

Latausaseman kokonaiskustannus muodostuu kahdesta osasta, laitteesta ja sen vaatimasta asennustyöstä. Asennuksen hinta asettuu tyypillisesti noin 200–600 euroon. Hintaan vaikuttavat muun muassa kaapeloinnin pituus ja tarvittavat läpiviennit. Latauslaitteiden hinnat vaihtelevat noin 300 eurosta yli 2 000 euroon.

Omakotitaloihin tehtävät perusasennukset liikkuvat usein 200–300 euron haarukassa. Laajemmat kokonaisuudet, kuten usean latauspisteen toteutukset rivitaloissa tai taloyhtiöissä, voivat nousta useisiin tuhansiin euroihin. Merkittävät kaivuutyöt, kaapelien uusiminen tai sähköliittymän suurentaminen voivat nostaa hankkeen hintaa huomattavasti. Latausaseman asennus on ammattilaisen osaamista vaativa toimenpide.

Taloyhtiössä latauspisteet voidaan toteuttaa usealla eri mallilla. Ne voivat olla koko yhtiön yhteinen hanke, osakasvähemmistön rahoittama projekti tai yksittäisen osakkaan muutostyö. Toteutustapaan vaikuttaa myös se, ovatko autopaikat yhtiön vai osakkaan hallinnassa.

Yleiseksi periaatteeksi on vakiintunut, että latauspisteen käyttäjä maksaa itse kuluttamansa sähkön erillisen mittauksen perusteella. Varsinaiset päätökset tehdään yhtiökokouksessa.

Taloyhtiöissä vaihtoehtona voi olla vanhan lämmitystolpan päivittäminen latauskäyttöön. Se on usein mahdollista, mutta latausteho voi jäädä matalaksi. Turvallisuussyistä virta rajoitetaan yleensä kahdeksaan ampeeriin.

Hei! Luitko jo tämän?

Uuden älypuhelimen hinta voi pompata rajusti: Toimi näin

Tagit: sähköauton lataus  latausasema  kotilataus    Takaisin