Autot

Mainostettu nopea lataus voi näyttäytyä latausasemalla odotettua hitaampana.

Sähköautojen valmistajat mainostavat vikkeliä latausnopeuksia, mutta todellisuudessa kaksi samalla latausteholla varustettua autoa voivat käyttäytyä hyvin eri tavoin latauspisteellä.

Jos kaksi autoa lupaa esimerkiksi 150 kilowatin huipputehon pikalatauksessa ja toisessa on pienempi akku, sen pitäisi teoriassa latautua nopeammin. Voi kuitenkin olla, että isompiakkuinen auto latautuu nopeammin.

Syitä voi olla useampia. Ne liittyvät paitsi sähköautojen akkutekniikkaan, myös autojen lämmönhallintaan, ympäristöolosuhteisiin sekä ulkopuolisiin latauslaitteisiin.

Valmistajien ilmoittama huipputeho (esim. 150 kW) tarkoittaa, että auto voi hetkellisesti ottaa vastaan tämän verran tehoa. Se ei kerro, kuinka pitkään lataus pysyy nopeana. Usein latausteho laskee selvästi, kun akun varaus nousee yli 50 prosentin. Monissa sähköautoissa latausteho hidastuu viimeistään 80 prosentin kohdalla. Näin ollen nopea hetkellinen lataus ei välttämättä lohduta, jos lataus hidastuu merkittävästi ja auton kanssa täytyy odotella pitkään pikalatausasemalla.

Sähköauton latausnopeus on kiinni myös akun lämpötilasta. Liian kylmä tai kuuma akku hidastaa latausta. Siksi monet nykyiset sähköautot lämmittävät akustoa automaattisesti ennen pikalatausta. Kaikki mallit eivät tätä tee, jolloin niiden lataus voi hidastua kylmissä oloissa tai kuumalla kelillä.

Myös latauslaite voi rajoittaa nopeutta. Jos latauspiste jakaa virtaa usean auton kesken tai jos sen maksimiteho on rajallinen, ei auto voi ottaa vastaan kaikkea potentiaalista tehoa.

Sähköauton latauskokemus rakentuu useamman tekijän yhteisvaikutuksesta: akkutekniikasta, lämmönhallinnasta, latauslaitteista ja ulkoisista olosuhteista. Kuluttajan näkökulmasta olisi tärkeää, että valmistajat eivät ilmoittaisi vain huipputehoa, vaan jakaisivat tietoa myös keskimääräisestä latausnopeudesta ja latauskäyristä.

Mikä latauskäyrä?

Latauskäyrä on kaavio, joka näyttää, miten sähköauton akku latautuu. Se kuvaa akun varaustason ja latausnopeuden välistä suhdetta. Tämä kaavio antaa reaaliaikaisen näkymän siitä, miten energia virtaa akkuun ja kuinka tehokkaasti lataus tapahtuu.

Latauskäyrä ei ole aina lineaarinen, sillä siihen vaikuttavat muun muassa lataustehon määrä ja akun kapasiteetti. Latausprosessissa on kolme vaihetta: Nopea latausvaihe, jossa virtaa tulee suurimmalla nopeudella. Hidastuvassa latausvaiheessa latausnopeus alkaa hidastua, kun varaus on 70–80 prosenttia. Tällöin akku ei enää ota virtaa vastaan yhtä nopeasti osaltaan siksi, että se pyrkii estämään akuston ylikuumentumista. Kolmas vaihe on hidas ylläpitolatausvaihe, jonka aikana järjestelmä varmistaa, että akku latautuu turvallisesti täyteen. Täyteen lataaminen on turvallisinta ja akuston käyttöiän kannalta järkevintä kotilatauksessa.

Latauskäyrän ymmärtäminen on sähköautoilijan kannalta tärkeää. Tällöin lataukset voi suunnitella tehokkaammin. Päivittäisessä käytössä lataaminen vain 80 prosenttiin voi säästää merkittävästi aikaa.

Hei! Luitko jo tämän?

Koittaako pian sähköisten ovenkahvojen loppu? Viranomaiset huolissaan turvallisuudesta

Tagit: sähköautot  latauskäyrä  akkuteknologia    Takaisin