Autot

Volvo ES90 on poikkeuksellisen mukava matka-auto.

Koeajoauto: Volvo ES90 Single Plus

Koeajoauton hinta: 88 380 euroa

Tehdään se heti kättelyssä selväksi: Volvo ES90 on niin hiljainen auto, että se pitää kokea itse. Näin äänettömässä autossa emme ole aiemmin matkustaneet.

Hiljaisuus tekee Volvosta ennen kaikkea erinomaisen matka-auton, mutta edes poikkeaminen hiekkatielle ei riko kaavaa: Kivet toki ropisevat alustassa, mutta sekin ääni tuntuu selvästi vaimeammalta kuin mihin muissa autoissa olemme pääsääntöisesti tottuneet. On pakko tarkastaa korvat vaikusta, mutta totta se on: Äänettömyys on korviin pistävää. Ohjaamossa on seesteinen tunnelma. Laatuvaikutelmaa ei tarvitse etsiä, sen tuntee. Tämän auton ratissa takapuoli ei puudu ja kahvitaukokin saattaa jäädä huomaamatta välistä. Jos tarvitset sähköautoa säännöllisille pitkille matkoille, tämä auto on valintasi.

Tunnistettavasti Volvo.

Ja kun alla on täyssähköauto, hiljaisuudessa on nimenomaan korin äänenvaimennuksesta. Hämmästyttävintä on, että koeajoautomme oli varustettu 22-tuumaisilla vanteilla, jotka ulkoa näyttävät jopa ylisuurilta auton kokoon verrattuna. Isosta rengaskoosta huolimatta rengasmelu on poikkeuksellisen hiljaisella tasolla.

Kuormauskynnys on melko korkea.

Koeajamaamme takavetoiseen ES90-malliin oli valittu vaalea sisusta. Näyttävä ja jopa ylelliseltä vaikuttavat sisätilat tarjoavat myös istuinmukavuutta. Isossa Volvossa istuu mukavasti etenkin etupenkillä. Takana jalat eivät meinaa mahtua millään etupenkin alle, vaikka penkki olisi nostettu niin ylös kuin mahdollista. Tämän takia jalat täytyy pitää melko koukussa, vaikka polvitilaa olisi riittävästi pidemmällekin takamatkustajalle. Sinänsä takana on mukavat oltavat etenkin, jos matkustajia on kaksi ja keskipenkin kohdalla lasketaan kyynärtuki. Takapenkkien selkänojaa voi säätää sähköisesti, mutta harmittavasti säätövara on turhan rajallinen.

Vaaleat sisätilat luovat rauhallisen ja seesteisen vaikutelman.

Kuljettajan paikalta näkyvyys suoraan taakse on varsin rajallinen sillä takapenkin keskipaikan pääntuki blokkaa tehokkaasti näkymän takaikkunasta.

Innovatiivinen valoratkaisu.

Voi ei, bugeja

Volvo ES90 on tarjolla kolmella eri voimalinjalla. Valittavana on 92 kilowatin akku 245 kilowatin takavetomallin yhteydessä. Sillä huristelee noin 660 kilometriä täydellä latauksella. Nelivedoissa akusto koko on 106 kilowattituntia ja teho joko 456 tai 690 hevosvoimaa. Nelivedolla toimintamatka kasvaa noin 700 kilometriin.

Koeajossa huomasimme sen, mikä on tuttua sähköautoilijoille: Moottoritienopeuksissa toimintamatka laskee rivakasti eikä täydellä akustolla olisi Suomen viileässä kesälämpötilassa selvinnyt edes 500 kilometriä.

Keskikulutus on kohtuullinen.

Eco- tai sport-ajomoodia ES90:ssä ei ole. Sen sijaan valikosta löytyy off road -tila, mikä on hieman outo valinta edustusluokan sedaniin.

Volvo ES90 voisi olla vielä paljon parempi sähköauto, jos sen käyttöliittymän ongelmat olisi selätetty. Valitettavasti näin ei ole. Olemme aiemmin kertoneet valitettasvista bugeista, jotka ovat hiljentäneet radion tai jähmettäneet karttanäkymän. Näin kävi valitettavasti myös tällä kerralla. Kartta jumittui paikalleen eräällä kahvitauolla eikä sen jälkeen paikantanut autoa pariin tuntiin. Tätä ennen radiokanavat olivat hiljentyneet ja matkustimme loppumatkan ilman toimivaa radiota. Bugi olisi todennäköisesti korjaantunut buuttauksella, mutta halusimme nähdä, heräävätkö radio ja gps henkiin itsestään. Radio ei herännyt vielä seuraavana päivänäkään.

Keskinäytön syövereihin on pakattu liikaa toimintoja. Alapuolella on onneksi fyysinen äänenvoimakkuuden säädin.

Volvo on tuonut autoihinsa uusia päivityksiä, joiden on luvattu korjaavan ongelmat mutta näin ei näytä olevan. Kuljettajan onkin hyvä opetella järjestelmän buuttaus vastaavien tilanteiden varalta.

Kahvitauon voi käyttää paitsi auton buuttaukseen, myös rivakkaan lataamiseen. Kaikki ES90-mallit pohjautuvat 800 voltin järjestelmään, minkä ansiosta isommalla akustolla varustettu auto ottaa virtaa kitusiinsa enimmillään 350 kilowatin, pienempi akusto 310 kilowatin teholla. Lataus kymmenestä 80 prosenttiin vie runsaat 20 minuuttia eli tyypillisen kahvi- ja vessatauon verran. Käytössä oleva akun esivalmistelu vie aikaa noin puoli tuntia.

Jalat eivät mahdu etupenkin alle.

Koeajomme aikana lämpötila huiteli 15 asteessa. Noin 40 prosxentin lataus täyteen sataan prosenttiin sujui 400 kilowatin pikalatausasemalla niin rivakasti, että lounas olisi jäänyt kesken, jos autolla olisi pitänyt jatkaa matkaa heti latauksen loputtua. Lataamisen odottelu ei siis uudella tekniikalla vaadi enää sormien pyörittelyä.

Liikaa digiä

Suurinta osaa ES90:n toiminnoista ohjataan isolta kosketusnäytöltä. Sinne on kätketty muun muassa ratin ja peilien säädöt, hansikaslokeron avaaminen ja takasumuvalon kytkentä. Vähempikin digitaalisuus riittäisi ja välillä tulee todella ikävä fyysisiä painikkeita. Sellaisia on ratissa, mutta osa niistä on tyhjän panttina. Oikeasta viiksestä valitaan etenemissuunta ja kytketään päälle adaptiivinen vakionopeudensäädin. Tämä ratkaisu toimii hyvin.

Takapenkillä olisi erittäin mukavat oltavat, jos jalkaterille olisi riittävästi tilaa.

Onneksi kosketusnäytöllä on pikakuvake nopeusrajoituksen äänimerkin pois kytkemiseen. Samanlainen pikakuvake on myös kaistavahdille.

Digitaalisuus ärsyttää aika ajoin myös silloin, kun tekisi mieli päästä autoon sisälle. Auto ei aina työnnä kahvoja automaatisesti esiin autoa lähestyttäessä. Avainkortin painallus ovenkahvaan tekee tehtävänsä, muta paljon kätevämpää olisi, jos avainkortissa tai vaihtoehtoisessa avainpalikassa olisi painike ovien avaukseen. Kolmas keino lukituksen avaamiseen on älypuhelimeen integroitu digitaalinen avain. Tässä kohtaa tuntuu, että jotkin asiat olivat ennen paremmin.

Hei! Luitko jo tämän?

Koeajossa Dacia Jogger Hybrid 155: Järjen ääni

Tagit: koeajo  sähköautot  Volvo ES90    Takaisin